• Vesipelastus (VEPE)
• Vetäminen
• Tottelevaisuuskokeet
• Agility
• Pelastuskoiratoiminta

VESIPELASTUS LAJINA

Taustana tarut
Rigelin pelastusoperaatio saattaa olla tarua, totta on kuitenkin, että newfoundlandinkoirat toimivat kalastajien apureina Newfoundlandin kylmissä ja karikkoisissa vesistöissä. Koirat noutivat muunmuassa karanneita verkkoja ja pelastivat veden varaan joutuneita ihmisiä. 1900-luvun alussa Englannissa järjestettiin watertrial-kilpailuja. Koiran piti hypätä laiturilta tai veneestä veteen pelastamaan hukkuvaa, uida nopeasti, hinata vene rantaan, viedä köysi veneeseen sekä sukeltaa esineitä pinnan alta.

Vesipelastus tänään
Vesipelastusta harrastetaan melkein kaikkialla Euroopassa sekä Yhdysvalloissa. Eri maiden koesäännöt poikkeavat toisistaan. Suomeen laji tuli vuonna 1989. Nykyiset säännöt tulivat voimaan 1.5.2002.

Etenkin Ranskassa ja Italiassa on viety varsin pitkälle vesipelastuskoirien käyttö pelastustilanteissa. Suomi on tämän suhteen jossain määrin jälkijunassa. Suomalainen vesipelastuskoirien koulutusmalli ei tähtää ns. työkäyttöön, vaan on puhtaasti harrastus- ja kilpailumuoto. Tosin monet harrastajat ovat kiinnostuneet työkoirien kouluttamisesta.

Lajin vaatimukset
Newfoundlandinkoirat soveltuvat ruumiinrakenteeltaan vesityöskentelyyn: niillä on räpylät jaloissa ja kaksinkertainen karvapeite eristää kylmältä. Nf-koirien rotuominaisuuksiin kuuluu myös ns. pelastusvietti, jonka voimakkuus vaihtelee eri yksilöillä.

Koiran kouluttaja ei saa pelätä kastumista, sillä veperannalla kastuu taatusti. Huumoriakaan ei sovi unohtaa. Ohjaajan on myös jaksettava harjoitella tiettyjä asioita maalla, ja koiran peruskunnosta on huolehdittava. Perustottelevaisuuden pitää olla kunnossa ennen lajin aloittamista. Monet vepeen liittyvät asiat ovat opeteltavia asioita.

Uiminen on turvallinen liikuntamuoto kasvavalle pennulle, ihon ja korvien kuntoa on syytä tarkkailla.

Vesipelastuskokokeiden tarkoitus
Vesipelastuskokeiden tarkoituksena on pitää yllä erityisesti landseer- ja newfoundlandinkoirarotuisten koirien pelastusvaistoa ja uintitaitoa. Kokeella testataan koiran kykyä toimia vedessä ja mitataan sen fyysistä kuntoa. Kokeen tarkoituksena on myös kehittää vesipelastuksen harrastajia ja heidän yhteistoimintaansa, lisätä tietoa koiran koulutuksesta ja sen soveltuvuudesta pelastustoimintaan vedessä sekä testata koiran rodunomaisia taipumuksia.

VEPESÄÄNNÖT LYHENNELMÄNÄ

JUNIORILUOKKA
Koiran on lähdettävä suorittamaan tehtävää 30 sekunnin kuluessa siitä, kun ylituomari on antanut merkin. Suoritus katsotaan alkaneeksi, kun koira on ylittänyt maalilinjan tai hypännyt veneestä. Ohjaajia voi olla kaksi (2), jolloin toinen on veneessä ja toinen maissa.

1. UINTI 30
Koira lähtee veneestä, joka on kiinnitetty 30 m merkkipoijuun. Koiran tulee ylittää maalilinja merkkipaalujen sisäpuolelta. Ajanotto alkaa ylituomarin merkistä ja jatkuu siihen asti kunnes koiran säkä on ylittänyt maalilinjan. Liikkeen ohjeaika neljä (4) minuuttia.

2. VENEEN NOUTO 30 m
Ennen varsinaisen liikkeen alkua vene ajetaan 30 m poijulle. Veneessä tulee olla vähintään kaksi (2) henkilöä, kuitenkin kaikilla koirilla sama määrä. Koira lähetetään maalilinjan takaa, ylituomarin ilmoittamasta paikasta. Koira noutaa veneen 30 m poijulta. Vetoköysi annetaan koiralle palkintotuomarin merkistä. Koiran tulee ylittää maalilinja merkkipaalujen sisäpuolelta. Ajanotto alkaa ylituomarin merkistä ja jatkuu siihen asti kunnes koiran säkä on ylittänyt maalilinjan. Liikkeen ohjeaika neljä (4) minuuttia.

ALOKASLUOKKA/ SOVELTUVUUSKOE
Koiran on lähdettävä suorittamaan tehtävää 30 sekunnin kuluessa. Suoritus katsotaan alkaneeksi, kun koira on ylittänyt maalilinjan tai hypännyt veneestä. Ohjaajia voi olla kaksi (2), jolloin toisen on oltava veneessä ja toisen maissa. Ohjaajalla/ohjaajilla on käytettävissä kuusi (6) käskyä ilman virhepisteitä osasuoritusta kohden.

1. UINTI 50 m
Koira lähtee veneestä, joka on kiinnitetty 50 m merkkipoijuun. Koiran tulee ylittää maalilinja merkkipaalujen sisältä. Ajanotto alkaa ylituomarin merkistä ja se päättyy kun koiran säkä ylittää maalilinjan. Liikkeen ohjeaika neljä (4) minuuttia.

2. ESINEEN VIENTI 30 m
Ennen varsinaisen liikkeen alkua vene ajetaan 30 m poijulle. Koira lähetetään maalilinjan takaa, ylituomarin ilmoittamasta paikasta. Suoritus ja ajanotto alkavat ylituomarin merkistä, jonka jälkeen vientiesine annetaan koiralle. Vientiesine on ohjaajan oma ja sen on oltava ylituomarin hyväksymä. Vientiesinettä ei saa heittää veteen tai maahan, josta koira ottaa sen. Ajanotto pysähtyy, kun veneessä oleva ohjaaja saa esineen. Liikkeen ohjeaika neljä (4) minuuttia.

3. VENEEN NOUTO 30 m
Ennen varsinaisen liikkeen alkua vene ajetaan 30 m poijulle. Koira lähetetään maalilinjan takaa, ylituomarin ilmoittamasta paikasta. Koiran tulee hinata vene rantaan. Veneeseen on kiinnitetty noin kolmen (3) metrin vetoköysi. Veneessä on kaikilla koirilla sama määrä henkilöitä, kuitenkin vähintään kaksi (2). Vetoköysi annetaan koiralle palkintotuomarin merkistä. Liikkeen ohjeaika neljä (4) minuuttia.

4. HUKKUVAN PELASTAMINEN 30 m
Pelastettava henkilö pudottautuu veneestä 30 metrin poijun kohdalla veteen. Venettä ajetaan eteenpäin vielä noin 10 m. Ajanotto alkaa, kun pelastettava henkilö pudottautuu veteen. Pelastettava henkilö loiskuttelee pelästyneesti merkkipoijun linjalla, mutta ei pidä kiinni merkkipoijusta. Pelastettava ei saa kutsua koiraa, eikä käyttää käskysanoja. Koiran on joko tartuttava pelastettavan kädessä olevaan ”kädenjatkeeseen” tai pelastettava tarttuu koiran päällä oleviin valjaisiin. Koira kuljettaa pelastettavan rantaan. Ajanotto päättyy, kun koiran säkä ylittää maalilinjan. Liikkeen ohjeaika neljä (4) minuuttia.

AVOIN LUOKKA
Koiran on lähdettävä suorittamaan tehtävää 30 sekunnin kuluessa. Suoritus katsotaan alkaneeksi, kun koira on ylittänyt maalilinjan tai hypännyt veneestä. Koiralla on vain yksi (1) ohjaaja, joka voi valita jokaisessa osasuorituksessa erikseen, onko hän veneessä A tai rannalla. Ohjaajalla on käytettävissä kolme (3) käskyä ilman virhepisteitä osasuoritusta kohden.

1. UINTI JA VENEEN NOUTO 50 m
Koira lähtee veneestä A, joka on kiinnitetty 50 m merkkipoijuun. Vene B on kiinnitettynä 30 m poijuun. Veneessä on vain yksi (1) henkilö. Veneeseen on kiinnitetty noin kolmen (3) metrin vetoköysi. Kun koira on noin kymmenen (10) metrin päässä veneestä B, heitetään vetoköysi kokonaan veteen. Koiran tulee tarttua vetoköyteen ja hinata vene B rantaan. Koiran tulee ylittää maalilinja merkkipaalujen sisältä. Ajanotto alkaa ylituomarin merkistä ja se päättyy, kun koiran säkä ylittää maalilinjan. Liikkeen ohjeaika neljä (4) minuuttia.

2. ESINEEN VIENTI 30 m
Ennen varsinaisen liikkeen alkua vene ajetaan 30 m poijulle. Kokeen alussa arvotaan kaikille sama vientiesine, joka voi olla 1.dummy, 2. kelluva köysi, johon on kiinnitetty pieni poiju, 3. pelastusliivit. Koira lähetetään maalilinjan takaa, ylituomarin ilmoittamasta paikasta. Ajanotto alkaa ylituomarin merkistä, jonka jälkeen vientiesine annetaan koiralle. Vientiesinettä ei saa heittää veteen tai maahan, josta koira ottaa sen. Ajanotto pysähtyy, kun koira on luovuttanut vientiesineen veneelle ja palannut takaisin rantaan maalilinjan ylittäen. Liikkeen ohjeaika neljä (4) minuuttia.

3. HYPPY JA VENEEN NOUTO 50 m
Ennen varsinaisen liikkeen alkua vene ajetaan 50 m poijulle. Koira lähtee veneestä. Ajanotto alkaa ylituomarin merkistä. Veneeseen on kiinnitetty noin kolmen (3) metrin vetoköysi. Veneessä on kaikilla koirilla sama määrä henkilöitä, kuitenkin vähintään kaksi (2).Vetoköysi heitetään veteen suorituksen alettua. Koiran tulee hypätä veteen ja hinata vene rantaan. Ajanotto päättyy, kun koiran säkä ylittää maalilinjan. Liikkeen ohjeaika neljä (4) minuuttia.

4. HUKKUVAN PELASTAMINEN VENEESTÄ KÄSIN 50 m
Ennen varsinaisen liikkeen alkua vene A, jossa koira on, ajetaan 50 m poijulle. Koira lähtee veneestä A. Venettä B ajetaan/soudetaan rannan suuntaisesti 30 m poijun linjalla. Pelastettava henkilö pudottautuu liikkuvasta veneestä poijun kohdalla. Venettä B ajetaan/soudetaan eteenpäin pysähtymättä. Ajanotto alkaa, kun pelastettava henkilö pudottautuu veteen. Pelastettava henkilö loiskuttelee pelästyneesti merkkipoijun linjalla, mutta ei pidä kiinni merkkipoijusta. Pelastettava ei saa kutsua koiraa, eikä käyttää käskysanoja. Koiran on joko tartuttava pelastettavan kädessä olevaan ”kädenjatkeeseen” (dummy tai vastaava) tai pelastettava tarttuu koiran päällä oleviin valjaisiin. Koira kuljettaa pelastettavan rantaan. Ajanotto päättyy, kun koiran säkä ylittää maalilinjan. Liikkeen ohjeaika neljä (4) minuuttia.

VOITTAJALUOKKA
Koiran on lähdettävä suorittamaan tehtävää 30 sekunnin kuluessa siitä, kun ylituomari on antanut merkin. Suoritus katsotaan alkaneeksi, kun koira on ylittänyt maalilinjan tai hypännyt veneestä. Koiralla on vain yksi ohjaaja, joka on maissa tai siinä veneessä,josta lähettää koiran tekemään suoristusta. Ohjaajalla on käytettävissä yksi (1) käsky ilman virhepisteitä osasuoritusta kohden. Ensimmäisessä ja neljännessä osasuorituksessa kuitenkin kaksi käskyä ”vie – irti”.

1. KÖYDEN VIENTI VENEESEEN 30 m
Koira lähetetään maalilinjan takaa, ylituomarin ilmoittamasta paikasta. Ylituomarin merkistä ohjaaja antaa köyden pään koiralle ja lähettää koiran viemään köyttä veneelle. Köysi on oltava vähintään 35 m pitkä.
Ohjaaja juoksuttaa köyttä käsiensä välistä. Koiran on luovutettava köyden pää veneessä olevalle avustajalle. Köyden luovutettuaan koiran on uitava takaisin rantaan köyteen koskematta. Ajanotto päättyy, kun koiran säkä ylittää maalilinjan. Liikkeen ohjeaika neljä (4) minuuttia.

2. TOISEN VENEEN NOUTO 50 m
Ennen varsinaisen liikkeen alkua vene A, jossa koira ja ohjaaja ovat, ajetaan 50 m poijun linjalle noin 15 – 20 metriä keskilinjasta sivuun. Vene B ajetaan 30 metrin poijun linjalle noin 15 – 20 metriä keskilinjasta sivuun vastakkaiselle puolelle kuin vene A. Veneessä B vetoköysi laitetaan veteen jo rannasta lähtiessä. Vetonaru on noin kolmen (3) metrin pituinen ja vähintään 2 cm paksu.
Kun molemmat veneet ovat lähtöasemissaan, lähdetään niitä soutamaan ylituomarin merkistä rannan suuntaisesti kohti keskilinjaa. Venettä B on soudettava perä edellä, ettei vetoköysi mene veneen alle. Ohjaaja voi itse päättää, koska lähettää koiran suorittamaan tehtävää. Ajanotto alkaa koiran lähdöstä tai viimeistään, kun vene A ohittaa 50 metrin merkkipoijun. Koiran on hypättävä käskystä veteen ja vedettävä rannanpuoleinen vene B rantaan. Liikkeen ohjeaika neljä (4) minuuttia.

3. HUKKUVAN PELASTAMINEN 50 m VENEESTÄ KÄSIN
Vene A, jossa on pelastettava henkilö, ajetaan 50 metrin poijulle. Vene B, jossa koira ja ohjaaja ovat, ajetaan 30 metrin poijulle. Venettä B aletaan soutaa kohti rantaa. Samanaikaisesti pelastettava henkilö pudottautuu veteen veneestä A ja ajanotto alkaa. Vene B soudetaan rantaan saakka. Pelastettava henkilö loiskuttelee pelästyneesti 50 metrin merkkipoijun linjalla, mutta ei pidä kiinni merkkipoijusta. Pelastettava ei saa kutsua koiraa, eikä käyttää käskysanoja. Koiran on joko tartuttava pelastettavan kädessä olevaan ”kädenjatkeeseen” (dummy tai vastaava) tai pelastettava tarttuu koiran päällä oleviin valjaisiin. Koira kuljettaa pelastettavan rantaan. Ajanotto päättyy, kun koiran säkä ylittää maalilinjan. Liikkeen ohjeaika neljä (4) minuuttia.

4. ESINEEN VIENTI VENEELTÄ VENEELLE RANNANSUUNTAISESTI 20 m
Veneet A ja B ajetaan noin kymmenen metrin päähän rannasta oleville merkkipoijuille, joiden etäisyys toisistaan on noin 20 metriä. Ylituomarin merkistä ohjaaja antaa vientiesineen koiralle veneessä A ja lähettää sen veneelle B. Vientiesinettä ei saa heittää veteen, josta koira ottaa sen. Vientiesine on ohjaajan oma ja sen on oltava ylituomarin hyväksymä. Koiran on vietävä esine veneelle B. Ajanotto päättyy, kun veneessä B oleva avustaja saa esineen. Liikkeen ohjeaika kaksi (2) minuuttia.

VEPE-KOKESEEN ILMOITTAUTUMISKAAVAKE (pdf)

Jokaisenkoiran omistajan velvollisuuksiin kuuluu peruskouluttaa koiransa yhteiskuntakelpoiseksi. Erityisen tärkeää on, että nöffin kokoisen koiran koulutuksesta on huolehdittu. Yhteiselämä kotona ja lenkkipoluilla sujuu silloin paljon paremmin. Alkuun pääsee menemällä paikallisen koirakerhon tottelevaisuuskoulutukseen, jossa saat koulutusvinkkejä ja koirasi tottuu muihin koiriin. Samalla saatat innostua uudesta harrastuksesta: tottelevaisuuskokeista.

Toko on kaikille koiranohjaajille jakoiraroduille tarkoitettu koemuoto, jossa mitataan koiran osaamista ja hallittavuutta eriliikekuvioissa, sekä koiran ja ohjaajan yhteistyötä. Kynnys kilpailemiseen ei ole kovin suuri: kuka tahansa, jolla on peruskoulutettu ja hallinnassa oleva koira, voi periaatteessa osallistua alokasluokkaan pienen taitojen hionnan jälkeen. Jos taas kiinnostuu kilpailemisesta, niin tokossa on hyvä myös edetä. Luokkia on neljä: alokas,- avoin,- voittaja- ja erikoisvoittajaluokka. Siinä missä alokasluokassa käydään läpi aivan normaaleja koiran perushallintaan liittyviä liikkeitä - kuten paikalla makuu, luoksetulo, maahanmeno - niin ylemmissä luokissa liikkeet ovat jo monitahoisia kilpailuliikkeitä, joiden opettamiseen saa paneutua vaihe vaiheelta.

Yksikään newfoundlandindinkoira ei ole edennyt tokovalioksi asti, eikä erikoisvoittajaluokastakaan ole tuloksia. Sen sijaan kolmella nf-koiralla on tulos voittajaluokasta, ja kaiken kaikkiaan vuosittain kokeissa käy keskimäärin seitsemän nf-koiraa ohjaajineen.

Agilityä voi harrastaa lähes minkä rotuisen koiran kanssa tahansa. Nöffi painaa huomattavasti enemmän kuin belgianpaimenkoira tai bordercollie, joten mikäli aikoo päästä lajin huipulle, kannattaa valita nf-koiraa kevytrakenteisempi ja ketterämpi koiria. Omaksi ilokseen ja realistisilla kilpailutavoitteilla voi toki kilpailla nöffinkin kanssa. Kaksi nf-koiraa on kilpaillut lajissa aktiivisesti, ja kaikkiaan noin kymmenen newfoundlandia on osallistunut virallisiin kilpailuihin.

Newfoundlandinkoirilla ei ole pk-oikeuksia, eli niiden kanssa ei voi kilpailla palveluskoirakokeissa. Sen sijaan pelastuskoiratoiminta on kaikille roduille avointa. Pelastuskoira on koulutettu löytämään kadoksissa olevia ihmisiä. Nämä voivat olla joko romahtaneen talon raunioihin hautautuneita tai metsään eksyneitä. Koulutettu koira etsii ja löytää sekä maan alta että päältä. Keskivertokoiralla on nenässään suunnilleen 220 miljoonaa hajureseptoria. Pelastuskoira koulutetaan kolmeen eri lajiin: henkilöhaku, jäljen ajaminen sekä raunioetsintä. Jälkikoira lähetetään etsimään ihmistä sellaiselta alueelta, jolla todennäköisesti ei usea ihminen ole liikkunut. Se haistelee maata ja huomatessaan maan hajun muuttuneen, se lähtee seuraamaan hajuvanaa löytäen sen lopusta kävellessään jälkiä jättäneen ihmisen.
Hakukoira lähetetään alueelle, jossa on jo liikkunut paljon ihmisiä ja jälkiä on siten runsaasti. Sille osoitetaan etsittävä alue, ja se haistelee alueella liikkuessaan ilmasta ihmisen hajua. Kun haju kantautuu sen nenään, se seuraa hajua ja ilmoittaa ohjaajalleen kun ihminen on löytynyt. Yleensä ilmoittaminen tapahtuu siten, että koira jää haukkumaan löytämänsä ihmisen viereen niin pitkäksi aikaa että ohjaaja ehtii paikalle.

Rauniokoiran työpaikka löytyy lähinnä sortuneista rakennuksista. Se haistelee maan päälle tunkeutuvia ihmisestä lähteviä hajuvanoja ja ilmoittaa haukkumalla, kun ihminen on löytynyt.

Suomessa muutamat nf-koirien ohjaajat harrastavat jälkeä tai hakua. Ihmisrakkaana newfoundland soveltuu pelastusetsintään, hyvänä esimerkkinä toimivat Armenian jättimäisen maanjäristyksen etsintäjoukkoihin kuuluneet amerikkalaiset nf-koirat, jotka pärjäsivät hyvin Armenian kylmässä ilmastossa.